Päästö

Karkaisun jälkeen teräksellä on martensiittinen rakenne, jolloin sen sitkeys on suhteellisen heikko. Päästöllä ts. lämmittämällä 150 - 650°C:een voidaan sitkeyttä parantaa merkittävästi

Päästö tehdään melko pian karkaisun jälkeen ja tietyissä tapauksissa jo, kun teräs on jäähdytetty 50 - 75°C:een. Hiilipitoisuudesta ja seosaineista riippuen ovat tietyt teräkset taipuvaisia murtumaan, mikäli ne saavat jäähtyä aina huoneen lämpötilaan asti karkaisun jälkeen. Syynä on se, että isoja vetojännityksiä voi muodostua jäähdytyksen aikana johtuen lämpömuutoksista, vaihemuutoksista, eroista poikittaispaksuudessa, hiilikadosta tai muista kemiallisista poikkeamista. Koska eipäästöinen martensiitti on usein hauras, niin sellaiset vetojännitykset voit aiheuttaa pinnan halkeilua.

Päästö matalampiin lämpötiloihin aina 450°C:een kohtuullisin vaatimuksin koskien pinnan viimeistelyastetta, tapahtuu prosessi tavallisesti kiertoilmauunissa ilma-atmosfäärissä. Korkeammissa lämpötiloissa tai kun pintaviimeistelyn vaatimukset ovat suuret, tarvitaan suojakaasuatmosfääriä, kuten typpi tai typpi/vety- sekoituksia hapettumisen välttämiseksi. Kohdepäästössä voi lämmitys tapahtua kaasuliekillä tai induktiivisella lämmityksellä. Induktiivisessa lämmityksessä ja ohuissa rakenteissa voidaan käyttää hyvin lyhyitä päästöaikoja, 5-10 sekuntia, mutta huomattavasti korkeammassa lämpötilassa kuin tavanomaisesti.

Monissa päästöprosesseissa voi itse päästö tapahtua suojakaasussa, jonka jälkeinen hapettuminen värjää materiaaliin.

Höyrypäästö
Höyrypäästössä tuodaan vesi (höyry) tai muu hapettava aine, jotta aikaansaadaan paksu tai ohut oksidi.

Lähde: Stål- och värmebehandling - En handbok (8.11, 8.11.1)